Räsymattoprojekti nro 1

Kun syksy 2016 saapui tai no ainakin toinen kouluvuosi alkoi, oli aika suunnitella tulevia käsitöitä. Yhtenä näyttötyönä aion kutoa räsymatot, mutta ensin pitää harjoitella kutomista enkä ole räsymattoja ikinä kutonut.

Mistä sitä nyt aloittaisi ...

Ongelmaksi muodostui heti se, että materiaalia ei ollut saatavilla. Kaapistani ei juurikaan löydy sellaisia lakanoita tai vaatteita, joita voisin uhrata matonkuteiksi. Vaatehuoneen perältä löytyi kuitenkin äitini viime talvena lahjoittamia vaaleita lakanoita (alkuperäinen käyttötarkoitus kankaanpainanta, mutta se ei oikein "napannut" ja niinpä lakanat lojuivat vaatehuoneessa odottamassa parempaa käyttöä). Kas, ne värjäsin Tokmannilta ostetuilla väreillä ja suolalla.

Viralliset värit: mandariini, turkoosi, antrasiitti ja fuksia.

Tokmannilta ostettuja värejä ja värikartta. Kaikkia värejä ei ollut saatavana. Väripaketti maksoi 7,61 eur ja suola 2,57 euroa. Molemmat Nitorin ja niitä piti käyttää yhdessä. Jos värjäsi 40 asteessa niin riitti yksi suolapaketti. Jos olisi värjännyt 60 asteessa niin olisi pitänyt laittaa 2 suolapakettia koneeseen. Värjäsin kankaat 40 asteessa ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Matonkuteita (lakanoita) revin parvekkeella. Maunosta tämä oli todella mielenkiintoista puuhaa, mutta pitikö ne revityt lakanat keriä lopuksi?

Maunon riemulla ei ollut rajoja kun uutta matonkudetta laskeutui lattialle.

Loput kuteista revittiin sisätiloissa siitäkin huolimatta, että homma oli varsin pölyistä touhua.

Maunon mielestä matonkuteet ja lakanat olivat hänen. Sitä tässä nyt yritetään kertoa kaverille kun Ruttu saapui paikalle ihmettelemään touhua.

Tässä osa valmiista matonkuteista. Lakanat maksoivat kirpputorilla  2 - 2,5 euroa/kpl.

Kalalankarulla tex 30x15 oli tässä härvelissä kiinni tuollaisessa piikissä. Lanka ohjattiin parin metallirinkulan kautta loimen luojan käteen eli minun käteeni.

Tässä sitä loimea sitten on. Alhaalta aloitetaan, pyöritetään toisella kädellä luomapuita ja toisella kädellä ohjataan lankoja. Loimen tulisi jokaisen metrisen välin jälkeen nousta hieman ylöspäin.

Tiuhta (vasemman puoleinen "rusetti") ja pohjukka (oikean puoleinen "rusetti") on sidottu erivärisillä naruilla, jotta ne on myöhemmin helpompi erottaa toisistaan. Tiuhta on muuten tosi tärkeä juttu. Langat menevät siinä kohtaan ristiin ja et todellakaan halua, että tämä kohta menee sotkuun missään vaiheessa. Tiuhtalanka kiertää ristikon ympäri eli kun loimi irroitetaan tiuhtalanka varmistaa, että tiuhtaristikko säilyy. Tiuhtalanka pitää olla 2x loimen leveys + 20 cm siis riittävän leveä, jotta loimi mahtuu niin leveäksi kuin sen on tarkoitus olla kangaspuissa. Pohjukkalankaa ei kannata laittaa liian leveäksi. Vain sen verran, että pohjukka pysyy "kasassa". Käytä loimilangasta poikkeavia värejä, jotta erotat helposti apulangat toisistaan ja tietenkin loimilangasta.

Jotta asia olisi selvä vielä senkin jälkeen kun loimi on letitetty niin kolmas harmaa "rusetti" on lisätty letin päähän. Tämä pää on ns. purkautuva pää. Sillä taas on merkitystä kun loimi viritetään kangaspuihin. Jos laitat loimen ns. väärin päin niin letti ei purkaannu. Tämä kuva esittää purkautuvaa letinpäätä. Tämä laitetaan kangaspuiden siihen päähän mistä loimi kierretään tukille.

Loimiletin purkautumaton pää. Tämä tulee kangaspuiden siihen päähän missä kutoja istuu.

Ihana 11 metrin mattoloimi. Näitä loin 2 kpl koska oli hyvä luoda heti perään toinen loimi kun asiat olivat vielä muistissa. Kiitos Salla!

Matonkuteita hamstraan koko ajan eli käyn kirppareilla etsimässä edullisia ja ehjiä lakanoita. Mitä värikkäämpiä, sen parempi.

Projekti on edennyt siihen pisteeseen, että olen saanut luotua pari 11 metrin mustaa (!!!) mattoloimea opiskelukaverini avustuksella. Hyvät muistiinpanot ovat muuten korvaamattomat! Jos vaan mahdollista niin eri työvaiheista kannattaa ottaa kuvia. Ne auttavat myöhemmin, jos kirjalliset ohjeet eivät ns. avaudu.

11m mattoloimi on kierretty tukille kolmen opiskelijan voimin. Kiitos Anja ja Leena!

Lastoja. Niitä laitetaan tukille loimen kaveriksi. Näkyvät seuraavista kuvista.

Loimi on kohotettu niisintää varten ylös.

Ai miten upeaa mattoloimea onkaan kierretty tukille.

Innokas valokuvaaja on ottanut kuvaa myös toisesta suunnasta eli kohotettu loimi. Tietäisittepä vaan miten sekaisin olin näiden eri työvaiheiden kanssa. Nyt on kirjoitettu hyvät ohjeet ylös ja korvaamatonta vierihoitoa saatu Sallalta ja Anjalta. Kiitos!

Tässä on vain havainnekuva siitä, että käärinpirran päälle voi laittaa kannen. Se estää lankoja karkaamasta käärinpirrasta.

Polkuset ja välittäjät kera muutaman nyörin.

Tähän on tultu eli tilanne 7.9.2016. Poistin ylimääräiset niidet, jotka näkyvät vielä tässä kuvassa.

Kuvasarja ei sisällä kaikkia työvaiheita. Niitä on kuvattu jo aiemmassa ns. "elämäni ensimmäinen matto" tekstissä.

Maanantaina 12.9.2016 pääsin vihdoinkin kutomaan. Tähän asti olin tehnyt alkuvalmisteluja, joihin vajaat koulupäivät huomioiden kului varmasti pari viikkoa.

Vihdoinkin ollaan tässä pisteessä. Kutojan hermoja koeteltiin vielä parin nyörin katkeamisella, mutta siitäkin selvittiin ja lopulta parin päivän aikana oli kangaspuihin kudottu mattoa "muutama heitto". Värejä en ole suunnitellut sen tarkemmin. Itse värjäämiini lakanoihin tosin valitsit mieluisat värit, mutta muuten värimaailma on kuin kokkaus keittiössä "mitä kaapista löytyy" tai tässä tapauksessa "mitä kirpputoreilta löytyy".

 

Lähetetty Samsung-laitteesta